Siirry pääsisältöön

Ann-Britt Felin-Aalto ja käsityön iloinen tekeminen

 


Kun viisi vuotta sitten Teneriffalla kirpputorilla Ann-Britt ihastui rikkinäisten ja hylättyjen korujen mahdollisuuteen, käynnisti tuo hetki hänessä jotain uutta. Perinteiset käsityöt eivät kuulu  lempiharrastuksiinsa - vaatteiden tuunaus kyllä. Alkoi mielenkiintoinen prosessi ja matka uuteen seikkailuun, joka on tuonut mukanaan paitsi iloa myös uutta osaamista ja halun kehittyä edelleen. 


Joka kodista löytyy rikkoontuneita tai käytöstä poistettuja koruja, jotka haluaisi säilyttää. Kun niistä tehdään taulu, siirtyy siihen samalla myös tärkeitä muistoja ja ne saavat uuden mahdollisuuden.
Mutta mitä tarvitaan ja kuinka tälläisen teoksen prosessi etenee?


Aluksi tarvitaan idea, tai sitten ei. Voi aloittaa siitä mitä on - kehyksestä tai koruista. Joskus joku rakas kehyskin tarvitsee uuden elämän. Sopiva taustakangas on haasteellista löytää, mutta ajan kanssa oppii tietämään, millainen materiaali sopii. Nahkaakin voi mainiosti käyttää. Joustava kangas ei käy. Kehyksissä voi olla valmiiksi mukana sopiva tausta, muutoin se tehdään määrämittaan esim. jäykästä pahvista.


Kiinnittämiseen on helpointa käyttää tekstiililiimaa, mutta kuumaliima on varsin oivallista joissain töissä. Pienet yksityiskohdat kiinnitetään pikaliimalla. Aitoja koruja voi ommella tai sitoa taustaan yksitellen vaikka siimalla.


Erilaisia työkaluja tarvitaan myös. Korut täytyy useimmissa tapauksissa hajottaa ja muotoilla. 
Ann-Britin yksi tärkeimmistä työvälineistä ovat pinsetit.


Varsinainen korumateriaali on työpajassa lajiteltu siten, että kun tarvitsee esim. helmiä, ne löytyvät samasta laatikosta. Kursseilla on kätevää kun kullanvärinen, hopean värinen sekä pronssityyppiset materiaalit ovat koottuna omiin laatikoihinsa.


Kun tähän lajiin hurahtaa, alkaa löytää kirppiksiltä ja kotoa kaikenlaista, jota voi käyttää teoksiinsa. Ystävät innostuvat myös lahjoittamaan laatikoiden pohjille kertynyttä korumateriaalia. Ann-Britt rakastaa nappeja ja käyttää niitä usein vaatteiden uudistamisessa. Napeista saa erinomaista "täytemateriaalia" sommitelmaan.


Aluksi kannattaa koota yhteen muutama keskenään sopiva koru ja kun inspiraatio syntyy yhdessä kehyksen kanssa, jatkaa korujen keräilyä ja sommitelman tekoa.

Luova työskentely on huikea prosessi ja noudattaa aina samaa kaavaa: alkukaaos - orientaatio - tuumailua - "ei tästä tule mitään hetki" ja lopulta idean avautuminen. Kurssien aikana, joita Ann-Britt on järjestänyt ystävänsä kanssa, huomaa, että näin se jokaisella ja aina menee. Luovan prosessin kaava liene kaikessa uuden synnyttämisessä usein samanlainen...

Kehyksellä, joka tulee olla valittuna jo alkumetreillä on hyvä sovitella kokonaisuutta ja ainahan on mahdollista tässä vaiheessa todeta, että taustakangas tai kehys menee vaihtoon.

Koruja liimatessa on keskityttävä tarkkaan, sillä kun liimaisen osan laittaa kankaalle, on toimitus lopullinen. Tai sitten pitää aloittaa alusta. Liima sotkee myös kankaan helposti tai sitten sitä ei olekaan riittävästi 

Kun korut on saatu omasta mielestä hyvään asetelmaan ja liimattua kankaalle, se pingotetaan levylle. Kangasta ei kuitenkaan tule liimata etupuoleta kiinni levyyn, silla ajan saatossa liimat elävät omaa elämäänsä ja ikäviä läikkiä nousee näkyviin kankaaseen.

Ja lopulta palkitseva valmiin työn sovitus kehykseen! Ripustinta ja taustan huolittelua esimerkiksi huopakankaalla ei tule unohtaa!


Tässä teoksessa on palasia useista eri koruista ja kokonaisuus on kuitenkin yhtenäinen.


Ann-Britt rakastaa vaaleita värejä ja tämä onkin hänen lempitaulunsa. 


Tähän teokseen ovat isoäidin korut löytäneet paikkansa. Usein kurssilaiset tuovat mukanaan jonkun rakkaan korun, jonka haluavat laittaa taulunsa keskiöön.


Uusia haasteita on saatu tuotantoon, kun korujen mukana saadaan kaikenlaista, jota ei varsinaisesti voi käyttää tauluissa. Trendikkään rintaneulat ovat myynnissä instagramissa #blingblingkauppa.

Ann-Britt Felin-Aalto alias Kirppismummo on myös someilmiö, joka kaiken hässäkän ja kiireiden keskellä odottaa uuden työtilan käynnistämistä Loviisassa ja mukavia uusia tekemisen hetkiä tulevan syksyn aikana.




teksti Päivi Melamies    paivi@melamies.fi
#kirppismummo
#blingblingkauppa
kurssit: Ann-Britt Felin-Aalto 
Päivi Melamies
040-5125508





Kommentit

  1. Ska komma på besök under LHH-dagarna!
    Sådana som du och A-B sprider glädje och inspirerar andra 💕

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Almintalon kesä 2025 Loviisassa - yhdeksän taiteilijan yhteisnäyttely

Tämä Klaus Kopun teos kuvaa hyvin Almintalon kesänäyttelyä - paljon erilaisuutta ja kattava kokonaisuus! Jokaisen taiteilijan teokset ovat saaneet arvoisensa ympäristön, tilan ja paikan. Klaus Kopu, joka asuu Loimaalla, on laajasti esillä veistoksineen talon yläkerrassa. Klaus on ammattitaiteilija, kuten muutkin näyttelyn taiteilijat. Taiteilija kertoo, että hänen teoksensa edustavat elämän ja ajattelun sukulaisuutta. Maalauksissa ei ole tarinaa  eikä draaman kaarta ja ne kuvaavat vain itseään. Jutta Himonas on siuntiolainen savenvalaja, jonka teokset edustavat vankkaa kädentaidollista osaamista.  Jokainen teos sopii sekä kotiin että julkisiin tiloihin ja modernissa olomuodossaan ne heijastavat ajattomuutta. Santeri Tuori on opiskellut sekä valokuvausta että oikeustiedettä. Hänen teoksensa ovat omintakeisia ja rajoja rikkovia. Kaikki teokset ovat itsenäisiä teoksia, mutta taiteilijan profiili kuvastuu niistä erinomaisesti.  Oululaislähtöinen Mikko-Pekka Hyvärinen on taust...

Riitta Nelimarkka ja ryijyn nykykieli

  "Happiness allowed" on villareliefi, josta tunnistaa taiteilijan välittömästi. Ensimmäiset tekstiiliteokset hän suunnitteli jo liki 40 vuotta sitten. Silloin materiaalina oli pellava. Mutta ensimmäisen ryijynsä Riitta teki jo kansakoulussa ja lopputuloksena syntyi sommittelultaan abstrakti ryijytyyny. Nelimarkan äiti oli tekstiili-insinööri DJ ja kodin perintönä hän sai tuntemuksen tekstiileihin. Jos Riitta olisi itse ryijy, hän olisi omasta mielestään ehkä Ameeba. Historiallisen ryijykäsityksen maailmassa ryijy on yleensä suorakaide, mutta juuri teosten kehysmuotojen muuntelu onkin omaleimaista Riitan ryijyjen identiteetille. Aiheet on ammennettu usein arjen maailmasta, kuten tässä oleva ryijy: " It´s Pyjama Time´. Nelimarkka määrittelee omat ryijynsä villalla sivellyiksi maalauksiksi, jotka saattavat olla varsin villejäkin. Hän tekee nykykuvataidetta näin myös villareliefin muodossa. Jokainen teos on uniikki. Jokainen teos on kestävä, kotimainen ja luonnonkuitua. Vil...