Siirry pääsisältöön

Onko taide käsityötä vai käsityö taidetta? Hylättyjen korujen uusi elämä

 Ann-Britt Felin-Aalto ihmettelee, että mitä on tapahtunut?

 Käsityöt eivät ole koskaan olleet hänen juttu, mutta innostus käsillä tekemiseen on syntynyt vintage-koruteosten myötä. Oikeastaan parin vuoden prossien jälkeen tähän työskentelyyn on syntynyt lievää riippuvuutakin.



Kirpputoreilta ja ystävien lipastojen laatikoista on löytynyt rikkinäisiä ja käytöstä poistettuja koruja, pinssejä, nappeja ja metalikoristeita.


Usein kaunis koruyksilö määrittää teoksen hengen. Kehys ja taustakangas luovat puitteet, mutta mahdollisuuksia harmonisen sommittelun aikaansaamiseksi on useita. Kokeilemalla ja tekemällä päätöksiä visio muotoutuu valmiiksi teokseksi.


Ann-Britt Felin-Aalto hakee teoksissaan tunnelmaa, fiilistä. Kontrastien synnyttäminen on myös mielenkiintoista, usein yllätyksellistäkin.


Symmetriaa vai epäsymmetriaa - lopullista vai purettavaa, sama kysymys jokaisen teoksen kohdalla.
Tämän teos oli ensimmäinen, jonka Felin-Aalto toteutti, mutta monien omien arviointien jälkeen hän purki sen ja käytti osat toiseen työhön.


Teos nimeltä "Bileet" varattiin ensimmäisten joukossa joulukuussa pidetyssä näyttelyssä. Näyttelyvieraat toivoivat näkevänsä samanhenkisiä töitä, jotka esittävät korkokenkää. Abstraktin kuvan luominen koruteoksissa on kuitenkin turvallisempaa.


Jokainen teos on ainutkertainen, eikä prosessin alussa voi tietää, milloin työ on valmis ja millainen lopputulos lopulta on. Raja taiteen ja käsityön välillä on hiuksen hieno, olematon. Jää katsojan harkittavaksi, kummasta milloinkin on kysymys vai molemmista.


Haastattelu 4.1.2022 Päivi Melamies (paivi@melamies.fi)

Ann-Britt Felin-Aalto
abfelin@gmail.com
kurssit



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NANNA SUSI Almintalossa Loviisassa

Taiteen maisteri maalaa tunteella ja taidolla. Väriharmonia on rikkumaton. Jokainen maalaus on ainutkertainen ja kiinnostava monella tavalla. Loviisan Almintalo avasi kesäkauden 2024 näyttävästi. Jokainen teos on hyvällä paikalla ja talon remontit mahdollistavat kulttuurin monipuolisen tuottamisen näiden historiallisten seinien sisäpuolella. Nanna Susi on suomalainen kansainvälistä mainetta niittänyt taidemaalari, jolla on tällä hetkellä kolme näyttelyä meneillään: yksi Loviisassa, yksi Saarijärvellä ja yksi Pariisissa. Teos "Sydämen pohjasta" antaa katsojalle vastuuvapauden. Tuntuuko sydämessä hyvältä vai pahalta? Mutta sydämen pohjassa tuntuu kuitenkin. Abstraktin ja esittävän taiteen rajamailla liikkuva kuvaus on kaunis ja moniuloitteinen: herkkyys ja intohimo ovat vahvasti läsnä. Mielenkiintoista on Nanna Suden maalauksissa monikerroksellisuus. Ensin sitä katselee kokonaisuutta teoksessa, mutta kun tutkii lähemmin, löytää maalauksista lukemattomia sävyjä ja siveltimenveto...

Valokuvissa Toiwo ja hetken tallennus -

 Polkupyöräilijä ajelee Helsingissä ja samoilee oikeaa aikaa ja paikkaa. Mitä osuukaan kohdalle - tai osuuko mitään? Kuvan kokonaisuus, jonka yksityiskohdat rakentavat, on tärkeä. Mistä kuva on otettu - pistää miettimään. Mutta katsojan henkeä salpaa debyyttinäyttelyssä Kauniaisissa - jokainen kuva on  taideteos. Touko "Toiwo" Raatikainen löytää kuvattavansa ja ympäristön sattumalta - liikkumalla kaupungissa polkupyörällä. Vapaa-aikanaan hän nauttii näistä seikkailuista. Työkin on kuvaamista, mutta silloin aika ja paikka on ennalta sovittu. Näitä Toukon teoksia katsoessa vaikuttaa todella siltä, kuin kuva olisi otettu salaa ja sattumalta. Juuri hetken lumo vaikuttaa katsojaan.   Jokaisesta teoksesta löytää kuvan momentumin. Pariskunta on varmasti ollut samassa asennossa Toukoon reagoimatta jo tovin, mutta lintu heidän yläpuolellaan vain hetken. Myös tämä mies on katsellut merta jo jonkin aikaa ja pysähtynyt paikoilleen, mutta hetki, jolloin lintu on osunut hänen päänsä yl...

Leena Raussin oppilaana Villa Panagossa - maalausta ja prosesseja

   En ollut aikaisemmin koskaan maalannut kuvateoksia, mutta kuvaamataitoa on tullut opetettua parikymmentä vuotta luokanopettajana ja käsityönopettajana. Ajattelin kuitenkin, että maalaamisen prosessin voi aina kokea. Ilmoittauduin loppuunmyydylle kurssille jo muutama kuukausi aikaisemmin - varapaikalle.  Kurssi pidettiin ja niin on myös ensi vuonna, Villa Panagossa Falirakissa Rodoksella. Lämmintä oli rapiat 30 astetta päivisin, mutta ilmastoiduissa huoneissa oli hyvä nukkua. Ann-Sofi ja miehensä Kosta pitivät 15 hengen ryhmästä erinomaista huolta ja sanonta olikin: "Kyllä kaikki järjestyy" ja niin oli. Saimme nauttia Ann-Sofin mielettömän ihanasta kreikkalaisesta ruuasta päivittäin ja Kostan tarjoilusta sekä retkestä historialliseen vanhaan kaupunkiin. Opetus  oli mielenkiintoista. Leena näytti kuinka helppoa maalaaminen on. Sitä tuli rohkeaksi ja uskalsi aloittaa, koska kerran noin helppoa... Taustasta aloitetaan ja pari huiskausta, niin siinä se on. Minäkin kaiv...