SAIJA BAER ja kaukainen rakkaus aina lähellä

Saija Baer elää niinkuin opettaa - maalaa kun hyvältä tuntuu!

Teoksiinsa hän hakee valoa Italiasta, jossa hänellä on toinen koti.

Vierailu taiteilijakodissa Loviisan Rönnäsissä on mielenkiintoinen. Koko koti huokuu hyvää oloa ja seesteisyyttä. Saija Baer esittelee aluksi akvarellitöitään ja tuntemukset Italiassa huokuvat päällimmäisenä.

Baer tarkastelee teostensa avulla suhteita ja valoa. Valon hän tuo Italiasta ja suhteet läheltä ja kaukaa. Opettajana elämäntyönsä tehnyt kuvataiteilija on vuoden verran nauttinut vapaudesta, joka mahdollistaa inspiraatioon tarttumisen silloin kun se tulee.

Erityinen tässä teoksessa on valo, joka hohtaa mimosankukissa. Rafaelen puutarha on nähtävä luonnossa, jotta saa mahdollisuuden löytää ne kaikki valot, jotka vuonna 2016 tehty akryylityö kankaalle esittää.

Suurin osa Saijan teoksista on akryyli- ja öljyväritöitä.

Taiteilijakoti Rönnäsissä ja koti Italiassa Le Marchessa näkyvät Saijan teoksissa. Hän keskittyy työhön huolella ja teokset ovat omaperäisiä ja vetovoimaisia. Taiteen maisterin tutkinto Aalto yliopistosta sekä opinnot Vapaasta taidekoulusta antavat varmuuden, johon katsoja voi luottaa.

Omenapuun oksa on salaperäinen. Mikä vuodenaika on kuvassa? Jään pohtimaan satoa...Yksi hento kukka löytyy kyllä. Teos on läheltä katsottuna erittäin moniulotteinen. Se täytyy nähdä!

Nyt esillä olevan näyttelyn - Kasvien sielunelämää - punainen lanka on luonto ja kasvit, koska tämä näyttely osa Loviisan Avoimet Puutarhat - tapahtumaa. Kaksi kukkaa -teos vangitsee minut; kukkien takana on tietysti kaksi henkilöä - ketä he ovat, sen saan itse päättää.

Näyttely on avoinna 30.6.22 asti sopimuksen mukaan.

haastattelu Päivi Melamies 18.6.2022 (paivi@melamies.fi)

Saija Baer

Taiteen maisteri

Helsingin taiteilijaseuran jäsentaiteilija
saijabaer@gmail.com

www.saijabaer.weebly.com

instagram saijabaer

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Almintalon kesä 2025 Loviisassa - yhdeksän taiteilijan yhteisnäyttely

Tämä Klaus Kopun teos kuvaa hyvin Almintalon kesänäyttelyä - paljon erilaisuutta ja kattava kokonaisuus! Jokaisen taiteilijan teokset ovat saaneet arvoisensa ympäristön, tilan ja paikan. Klaus Kopu, joka asuu Loimaalla, on laajasti esillä veistoksineen talon yläkerrassa. Klaus on ammattitaiteilija, kuten muutkin näyttelyn taiteilijat. Taiteilija kertoo, että hänen teoksensa edustavat elämän ja ajattelun sukulaisuutta. Maalauksissa ei ole tarinaa eikä draaman kaarta ja ne kuvaavat vain itseään. Jutta Himonas on siuntiolainen savenvalaja, jonka teokset edustavat vankkaa kädentaidollista osaamista. Jokainen teos sopii sekä kotiin että julkisiin tiloihin ja modernissa olomuodossaan ne heijastavat ajattomuutta. Santeri Tuori on opiskellut sekä valokuvausta että oikeustiedettä. Hänen teoksensa ovat omintakeisia ja rajoja rikkovia. Kaikki teokset ovat itsenäisiä teoksia, mutta taiteilijan profiili kuvastuu niistä erinomaisesti. Oululaislähtöinen Mikko-Pekka Hyvärinen on taust...

Riitta Nelimarkka ja ryijyn nykykieli

"Happiness allowed" on villareliefi, josta tunnistaa taiteilijan välittömästi. Ensimmäiset tekstiiliteokset hän suunnitteli jo liki 40 vuotta sitten. Silloin materiaalina oli pellava. Mutta ensimmäisen ryijynsä Riitta teki jo kansakoulussa ja lopputuloksena syntyi sommittelultaan abstrakti ryijytyyny. Nelimarkan äiti oli tekstiili-insinööri DJ ja kodin perintönä hän sai tuntemuksen tekstiileihin. Jos Riitta olisi itse ryijy, hän olisi omasta mielestään ehkä Ameeba. Historiallisen ryijykäsityksen maailmassa ryijy on yleensä suorakaide, mutta juuri teosten kehysmuotojen muuntelu onkin omaleimaista Riitan ryijyjen identiteetille. Aiheet on ammennettu usein arjen maailmasta, kuten tässä oleva ryijy: " It´s Pyjama Time´. Nelimarkka määrittelee omat ryijynsä villalla sivellyiksi maalauksiksi, jotka saattavat olla varsin villejäkin. Hän tekee nykykuvataidetta näin myös villareliefin muodossa. Jokainen teos on uniikki. Jokainen teos on kestävä, kotimainen ja luonnonkuitua. Vil...

Ann-Britt Felin-Aalto ja käsityön iloinen tekeminen

Kun viisi vuotta sitten Teneriffalla kirpputorilla Ann-Britt ihastui rikkinäisten ja hylättyjen korujen mahdollisuuteen, käynnisti tuo hetki hänessä jotain uutta. Perinteiset käsityöt eivät kuulu lempiharrastuksiinsa - vaatteiden tuunaus kyllä. Alkoi mielenkiintoinen prosessi ja matka uuteen seikkailuun, joka on tuonut mukanaan paitsi iloa myös uutta osaamista ja halun kehittyä edelleen. Joka kodista löytyy rikkoontuneita tai käytöstä poistettuja koruja, jotka haluaisi säilyttää. Kun niistä tehdään taulu, siirtyy siihen samalla myös tärkeitä muistoja ja ne saavat uuden mahdollisuuden. Mutta mitä tarvitaan ja kuinka tälläisen teoksen prosessi etenee? Aluksi tarvitaan idea, tai sitten ei. Voi aloittaa siitä mitä on - kehyksestä tai koruista. Joskus joku rakas kehyskin tarvitsee uuden elämän. Sopiva taustakangas on haasteellista löytää, mutta ajan kanssa oppii tietämään, millainen materiaali sopii. Nahkaakin voi mainiosti käyttää. Joustava kangas ei käy. Kehyksissä voi o...

Taidelaatikko

Hae tästä blogista