Siirry pääsisältöön

MARIKA TIHULA - lahjakas ja innovatiivinen posliinimaalari ja opettaja

 Seinämaalaus hohtaa lämpöä ja saa hyvälle tuulelle joka säässä. Esineiden muotokieli lopulta ratkaisee, millaisia vaatimuksia työ tekijältään odottaa. Mutta kuinka paljon esineen maalaaminen vaatii enemmän hahmottamista kuin tasaisen pinnan? Entä onko haastavampaa maalata miniatyyri kuin suurikokoinen työ?


Tutustuimme Marikan kanssa 1990-luvulla Naistenmessuilla Wanhassa Satamassa. Silloin agendalla oli miniatyyrirakentaminen. Itselläni oli prosessissa Maatullin koulussa mielipaikkojen teko yhdessä ala-asteen oppilaiden kanssa. Marika ja miehensä Tuomas tulivat kouluttamaan opettajakuntaa.


Heidän innostaminaan koko Maatullin koulu tuli mukaan talkoisiin ja kaikki löysivät kodeistaan jotain, josta voisi tehdä jotain. Lopulta valmistui n. 250 ala-asteen oppilaiden tekemää mielipaikkaa. Marika maalasi taulujakin!


Mutta sitten tuli aika (2003) avata Tullisillan Kotigalleria ja Marikan ensimmäinen näyttely on myös Tullisillan ensimmäinen näyttely. Tuomas laittoi ripustuskiskot, jotka ovat siellä vieläkin. Sain kerran lahjaksi kaakeleihin sopivat mukit, joita olen todella varjellut. Tiesin, että pienikin esine vaatii monta  työvaihetta. Muitakin haasteita vielä löytyy; kaiken muun tarkan työn ja osaamisen lisäämiseksi posliinimaalit ovat vesiliukoisia ja esineet poltetaan 3-5 kertaa.


Marikalla on tarkka lyijykynäkäsi myös kuvittajana ja sitä tarvitaankin pikkutarkassa posliinimaalauksessa. Mutta tarkkuus ei ole kaikki mitä tarvitaan. Jotta esineestä tulee kokonaisuus, on taiteilijalla oltava kokonaisuuden hahmottamiseen kykyä ja näkemystä. Miten  esineestä syntyy kokonaisuus, joka sopii erilaisiin ympäristöihin ja täyttää ajattomuuden vaatimukset?


Marika löytää kauniita ja käyttökelpoisia esineitä ja käyttää niissä aina värejä, jotka tekevät esineestä kokonaisuuden ja mahdollistavat sen asettamiseen tilaan kun tilaan. Esineet on maalattu hitaasti ja huolella ja aina myös viimeistelty. Niitä voi tarkastella yksityiskohtia myöten.


Klassinen ilmaisu ja luonto ovat esillä Marikan öljyväriteoksissa. Hänen värinsä ovat aina täynnä tunnetta. Viimeisin näyttely Helsingissä Foggassa avattiin 28.8.2022. Marikalle ominaisia töitä siellä olivat  mm. Puiden alla ja Jänisten aamu sekä talo Ranskassa ja Santahaminan ranta.


Mutta joka kerta kun vierailen Marikan ja Tuomaksen kotona, saan nähdä taas uutta ja omaperäistä ja aina täydellä pieteetillä tehty! Tällä kertaa olohuoneen katossa on uusi lamppu - savesta tehty. Marika ei koskaan tee kopioita, mutta tilauksesta mitä vaan.





Marika Tihula
0500-217844
Art Marika Tihula
marikatihula_arts
www.marikatihula.fi
Tuusulan ja Järvenpään Kansalaisopistoissa




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ROY HARKIMON VALOKUVANÄYTTELY TULLISILLALLA 17.6.-30.8.2023

Valokuva kertoo hetken tarinaa ja ilmentää kuvaajan näkökulmaa. Aika ja paikka on nähtävissä tai arvattavissa kuvasta, mutta entä tunnelma? Voiko sitä muokata jälkikäteen? Kyllä voi. Minulle on kahdenlaisia kuvia: luomukuvia ja käsiteltyjä. Harkimon kuvista n. 40% on ns. lomukuvia. Tähän näyttelyyn Roy Harkimo valitsi usean tuhannen kuvan varastosta luontoaiheisia kuvia. Monasti samasta kohteesta on useita kuvia, joten sen parhaan tai oikean kuvan valitseminen on aikaa vievää. Roy sanoo, että tärkein ominaisuus kuvaajalla on komposition ymmärtäminen, joka tarkoittaa kuvateoksen kokonaisuuden ja  sen muodostamisen osaamista. Mutta onko tämä kuva käsitelty? Ihan kuin usvaa olisi kasvuston päällä. Värit ovat erityiset. Arvatenkin on kysymyksessä syksy. Kuva on myös mielenkiintoinen. Siitä löytyy monia ulottuvuuksia ja yksityiskohtia. Vesikuja Loviisassa päättyy kaivoon, johon vesi tulee lähteestä. Meri on takana talvisaikaan jään peitossa, mutta kesällä ympäristö aukeaa yhtenä Loviisan tä

Leena Raussin oppilaana Villa Panagossa - maalausta ja prosesseja

   En ollut aikaisemmin koskaan maalannut kuvateoksia, mutta kuvaamataitoa on tullut opetettua parikymmentä vuotta luokanopettajana ja käsityönopettajana. Ajattelin kuitenkin, että maalaamisen prosessin voi aina kokea. Ilmoittauduin loppuunmyydylle kurssille jo muutama kuukausi aikaisemmin - varapaikalle.  Kurssi pidettiin ja niin on myös ensi vuonna, Villa Panagossa Falirakissa Rodoksella. Lämmintä oli rapiat 30 astetta päivisin, mutta ilmastoiduissa huoneissa oli hyvä nukkua. Ann-Sofi ja miehensä Kosta pitivät 15 hengen ryhmästä erinomaista huolta ja sanonta olikin: "Kyllä kaikki järjestyy" ja niin oli. Saimme nauttia Ann-Sofin mielettömän ihanasta kreikkalaisesta ruuasta päivittäin ja Kostan tarjoilusta sekä retkestä historialliseen vanhaan kaupunkiin. Opetus  oli mielenkiintoista. Leena näytti kuinka helppoa maalaaminen on. Sitä tuli rohkeaksi ja uskalsi aloittaa, koska kerran noin helppoa... Taustasta aloitetaan ja pari huiskausta, niin siinä se on. Minäkin kaivoin Emmil

Art Gallery Loviisa 1.6-30.6.23 poimintoja näyttelystä Kukkien Valtakunta

 Ajatus kukasta kesän teemanäyttelyiden käynnistäjänä Art Gallery Loviisassa epäilytti. Pateettinen kuva kukasta on piirtynyt monen mieleen. Mutta kun 27 taiteilijaa päätti osallistua näyttelyyn, ajatus kukkien vangitsemisesta kankaalle sai aikaan ihan uutta ajattelua niiden maalaamisesta ja kuvaamisesta. Teija Koseniuksen lemmikit ovat lämmittäneet jokaista vierasta. Jos löydän lemmikkejä luonnossa, haluan aina poimia ison kimpun. Nämä Teijan kukat kertovat mielestäni jotain juuri ominaista lemmikeistä: täydellisiä ja ylikukkineita on kimpussa aina yhtä aikaa. Tässä kukkataulussa on monta kertomusta. Mikael Syrjälän ainutlaatuinen teos pyytää katsomaan läheltä yksityiskohtien löytymiseksi, mutta kauempaa katsottuna teos saa uudenlaisen ilmeen.  Sensitive ei ole kukkataulujen prototyyppi, mutta edustaa Juha Tikanojan linjaa ja tyyliä. Uudenlainen ja omaperäinen tapa ratkaista kukkasen olemus on tässä parhaimmillaan. Teoksen voi sijoittaa mihin vain, mutta minä haluaisin sen makuuhuonee