Taidelaatikko

  Muotoilijoiden suosiossa on aina ollut kaikenlaisten kuppien suunnittelu. Eikä ihme, onhan tarvetta erilaisten juomien ja liemien nauttimiselle ollut aina. Kahvikuppeja on käytetty satoja vuosia - Suomessa 1700- luvulta enenevässä määrin. Taivas siis rajana suunnittelijalla... mutta kahvittelulla on myös hetkensä! Li-Lo Söderholmin kahvikupit lentävät tässä. Jokainen kuppi on erilainen ja on helppoa kuvitella hetki, jolloin näistä kuperista juodaan.  Jussi Rinne tarjoilee tässä kahvia kotona. Onko kyseessä pieni vai iso kuppi? Jo historiaan jäänyt mokkakuppi voisi olla tässä. Mutta tyylikäs kahvihetki kysymyksessä! Leena Raussin kakkukahvit vetää puoleensa. Juhlan tuntu on läsnä. Ei toista ilman toista. Kukat pöydällä viimeistelevät tunnelman. Jaana Sarpaniemi on myös keraamikko ja sanoikin, että taulun ostaja saa myös alimman kupin.  Marika Mustasillan  kahvihetki kertoo tunnelmasta, eikä sitä tässä tarvitse analysoida. Mutta onko tapahtuma totta vai haavetta? Musta väri jättää tila

Valokuva kertoo hetken tarinaa ja ilmentää kuvaajan näkökulmaa. Aika ja paikka on nähtävissä tai arvattavissa kuvasta, mutta entä tunnelma? Voiko sitä muokata jälkikäteen? Kyllä voi. Minulle on kahdenlaisia kuvia: luomukuvia ja käsiteltyjä. Harkimon kuvista n. 40% on ns. lomukuvia. Tähän näyttelyyn Roy Harkimo valitsi usean tuhannen kuvan varastosta luontoaiheisia kuvia. Monasti samasta kohteesta on useita kuvia, joten sen parhaan tai oikean kuvan valitseminen on aikaa vievää. Roy sanoo, että tärkein ominaisuus kuvaajalla on komposition ymmärtäminen, joka tarkoittaa kuvateoksen kokonaisuuden ja  sen muodostamisen osaamista. Mutta onko tämä kuva käsitelty? Ihan kuin usvaa olisi kasvuston päällä. Värit ovat erityiset. Arvatenkin on kysymyksessä syksy. Kuva on myös mielenkiintoinen. Siitä löytyy monia ulottuvuuksia ja yksityiskohtia. Vesikuja Loviisassa päättyy kaivoon, johon vesi tulee lähteestä. Meri on takana talvisaikaan jään peitossa, mutta kesällä ympäristö aukeaa yhtenä Loviisan tä